Bovallius-säätiöltä tukea ja mahdollisuuksia kuulovammaisille ja kommunikaatioesteisille

Bovallius-säätiön asunnot ovat optimaalisia itsenäisen asumisen harjoitteluun

11.3.2025

Levyseppähitsaajaksi Ammattiopisto Spesian Turun toimipisteessä opiskellut Miro Leino asui kaksi vuotta Bovallius-säätiön omistamassa kerrostalo-asunnossa lähellä Turun kampusta.

-       Asuin ensin koulun asuntolassa, ja näin koulun ilmoitustaululla ilmoituksen vuokra-asunnosta. Katsoin että hetkinen, vuokra-asunto, laitetaanpa hakemus sisään ja sain asunnon, Leino kertoo.

Asunnosta oli kuvia ilmoituksessa ja Leino pääsi myös katsomaan asuntoa ennen muuttoa. Asunto miellytti Leinoa ja hän päätti muuttaa uuteen vuokrakotiin.

Bovallius-säätiö omistaa kolme asuntoa Vähäheikkilän kampuksen lähellä olevista kerrostaloista. Leino asui asunnossa yksin.

-       Asuntoni oli täysin kalustettu ja sisustettu noin 33 neliön yksiö. Sieltä oli noin kilometri Vähäheikkilän kampukselle. Asuntolassa asuessa oli tietenkin mukava, kun pääsi sisäkautta koululle, mutta nyt tuli samalla ulkoiltua, kun käveli koulusta kotiin, Leino kertoo.

Leino päätti hakea vuokra-asuntoa siksi, että kaipasi lisää omaa rauhaa.

-       Asuntolan solussa asui lisäkseni viisi muuta opiskelijaa, joten siellä oli aina omanlaisensa meteli. Halusin vaihtaa asuntoa, koska koin, että oma rauha olisi mukava, Leino muistelee.

Oma rauha osoittautuikin Leinolle merkittäväksi hyväksi puoleksi Bovallius-säätiön asunnossa.

-       Vuokra-asunnossa oli todella rauhallista asua, mikä on aika tärkeää mielestäni. Koin, että se auttoi myös koulunkäynnissä, kun oli opiskelurauhaa, Leino kertoo.

Bovallius-säätiön asunnossa opiskelija voi harjoitella itsenäisen asumisen taitoja. Koululta tai huoltoyhtiöltä olisi saanut apua arjen kiemuroihin, mutta Leino ei tarvinnut apua asumisensa aikana. Itsenäisen asumisen harjoittelua on esimerkiksi vuokran maksu ja nettiliittymän avaaminen.

-       Vuokra asunnossa oli 200 euroa eli varsin edullinen. Siihen kuului vedet, sähköt ja netti. Nettiä varten piti vain avata oma liittymä, Leino muistelee.

Leino valmistui Spesiasta keväällä 2024 ja on nyt saanut vakituisen työpaikan levyseppähitsaajana Turusta.

Kuvassa: Bovallius-säätiön valmiiksi kalustettu vuokra-asunto

kuvassa: Timo Keisala

Bovallius-säätiön apurahalla salibandyturnaukseen Tanskaan

21.1.2025

Bovallius-säätiö on jälleen osoittanut tukensa nuorille urheilijoille myöntämällä apurahan salibandypelaajille, joista kaksi on valmistunut Ammattiopisto Spesian Turun liiketalouden linjalta ja yksi kiinteistönhoitaja-alalta. Tämä apuraha on erityisen merkityksellinen, sillä se mahdollisti osallistumisen Tanskassa järjestettävään Special Olympics -turnaukseen syksyllä 2024.

Apurahan hakeminen

Apurahan hakemisen taustalla oli Turun liiketalouden opiskelijoiden, Joonas Granön, Valtteri Kososen ja Kristian Repon, halu osallistua Special Olympics -turnaukseen. Salibandy on nuorille tärkeä harrastus, jota he ovat pelanneet niin Spesian  salibandykerhossa kuin paikallisessa seurassa.

Turun silloinen yritysvalmentaja Sari Råman mainitsi Bovallius-säätiön apurahasta keskustellessaan opiskelijoiden kanssa.

-          Päätettiin yhdessä, että haetaan apurahaa, jotta päästään turnaukseen, Granö sanoo.

Tanskassa järjestetty Special Olympics -turnaus oli ainutlaatuinen kokemus pelaajille, joilla on kehityksellisiä haasteita. Kolmipäiväisen turnauksen aikana opiskelijat osallistuivat useisiin peleihin, joista viimeinen oli finaali, jossa kaksi suomalaisjoukkuetta kohtasivat.

-          Finaali oli jännittävä ja oli hauskaa tutustua muihin pelaajiin, Granö kertoo.

Bovallius-säätiön myöntämä apuraha tuki opiskelijoiden osallistumista konkreettisesti.

-          Apurahalla pystyimme kattamaan matkakustannuksia, kuten lentoja, kuljetuksia, pelivarusteita ja koulumajoituksen, Granö kertoo.

Nuorten tukeminen unelmien toteuttamisessa

Turnaus oli nuorille pelaajille unohtumaton kokemus. Granö kuvasi turnauksen menneen erinomaisesti ja kokemus oli opettavainen ja antoisa. 

- Oli hienoa päästä näkemään uusia paikkoja ja verkostoitumaan muiden kanssa, Granö muistelee.

Kuvassa: Joonas Granö, Valtteri Kosonen ja Kristian Repo

Kuvassa: hopeaa voittanut joukkue

Vuonna 2024 myönnetyt apurahat

20.12.2024

Tänä vuonna S. ja A. Bovalliuksen säätiö sr jakaa yhteensä 58 000 euron edestä apurahoja 10 hakijalle. Syksyllä järjestetty apurahahaku oli jo kuudes julkinen hakukierros. Hakemuksia tuli tänä vuonna hieman edellisvuosia vähemmän, yhteensä 27 kappaletta. Haettujen apurahojen määrä ylitti moninkertaisesti jaettavissa olevan määrän. Myönnettyjen apurahojen suuruus vaihteli 500 euron pro gradu -apurahasta 15 000 euron kuulovammaisten nuorten liikuntahankeapurahaan.

Hankkeita ja tutkimusta, jolla tuetaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisteisten osallisuutta ja yhteiskunnallista asemaa

Kuten aiempinakin vuosina mukana oli kohderyhmän aktiiviseen elämäntapaan, kulttuurin tuottamiseen, liikuntaan sekä retkitoimintaan liittyviä hakemuksia, kertoo säätiön toimitusjohtaja Mia Sarpolahti. Moni hakijoista on myös itse säätiön kohderyhmään kuuluva. Säätiö tukee 17.12.2024 tehdyillä päätöksillä sekä hankkeita, joilla on laajempaa vaikuttavuutta kuin myös kohteita, joissa apuraha mahdollistaa sen saajalle varsin henkilökohtaisen unelman toteutumisen, kuten kansainväliseen urheilutapahtumaan osallistumisen.

Apurahatoiminnan vaikuttavuutta lisätään

Lisätäkseen apurahatoimintansa vaikuttavuutta, säätiö on kuluvana vuonna myöntänyt kolmelle taholle rahoituksen monivuotisiin, laajempiin hankkeisiin. Vuosina 2024–2028 Hämeen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Spesia toteuttavat KOVA-hankkeen, jossa tavoitteena on kehittää tutkimusperusteisesti vaativan erityisen tuen vaikuttavuutta ja laatua ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeen kokonaisarvo on 400 000 euroa ja se on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen, sen saavutettavuuden parantaminen ja erityistä tukea tarvitsevien työllistymisen edistäminen ovat säätiön perustamisesta asti olleet säätiön keskeistä toimintaa, muistuttaa Sarpolahti. Myös Kuuloliitolle myönnettiin 250 000 euroa “Melu-uhasta kohti toimivampia oppimis- ja työtiloja kaikille” -kehittämishankkeeseen, joka toteutetaan vuosina 2024–2028. Kuurojen liitto puolestaan sai kolmivuotisen rahoituksen (150 000 euroa) viittomakielisten lasten valtakunnallisen kielikerhotoiminnan pilotointiin. Tavoite on, että näillä monivuotisilla yhteistyöhankkeilla pystytään kehittämään toimintatapoja ja menetelmiä, joilla säätiön Bovallius-apurahatoiminnan vaikuttavuus paranee ja hankkeiden tuotokset olisivat hyödynnettävissä laajasti säätiön kohderyhmän ulkopuolellakin. Esimerkiksi KOVA-hankkeesta odotetaan ensimmäisiä tutkimustuloksia jo kevään 2025 aikana.

Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton lasten kesäleirit palasivat Pieksämäelle

Vuosikymmenten tauon jälkeen Kuulovammaisten lasten vanhempien liiton järjestämät 7-13-vuotiaiden leirit palasivat kesäkuussa Pieksämäelle. Säätiö tarjosi Ammattiopisto Spesian Pieksämäen toimipaikassa noin 20 leiriläiselle ohjaajineen leiripaikan, täyden ylläpidon ja monipuolisen leiriohjelman. Leiri sain huikeat palautteet sekä leiriläisiltä että sen toteuttajilta. Pieksämäki toivottaakin leiriläiset Pieksänjärven rannalle taas kesällä 2025, iloitsee Sarpolahti

Säätiön metsätuotot apurahatoiminnan tulevaisuuden takaajana

Apurahatoiminnan mahdollistaa Bovallius-säätiön metsistä saatavat vakaat tulot. Ammattilaiset hoitavat säätiön metsäomaisuutta pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti turvaten metsä- ja luontoarvojen säilymisen ohella myös apurahojen jakamismahdollisuuden tulevaisuudessakin. Metsäomaisuuden tuottojen turvin säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan kuulovammaisten ja kommunikaatioesteisten yhteiskunnallisen aseman parantajana juuri siten kuin säätiön taustalla olevassa testamentissa vuodelta 1894 on edellytetty, toteaa Sarpolahti.

Säätiön apurahan saajista julkaistaan säätiön kotisivuilla säännöllisesti juttuja, joissa he kertovat oman tarinansa ja siitä, miten säätiön apurahalla toteutettu hanke on onnistunut.

Kuvassa: Toimitusjohtaja Mia Sarpolahti Bovallius-säätiön yhdessä Invalidiliiton kanssa ylläpitämän Ammattiopisto Spesian Pieksämäen toimipaikassa

Bovalliuksen apurahan saaja:
Kuuloliiton puheenjohtaja Taru Reinikaisen pro gradu -työ

15.10.2024

Bovalliuksen apurahan saanut Taru Reinikainen on kokenut ja omistautunut opiskelija, joka valmistui jo seitsemänteen tutkintoonsa. Kuuloliiton puheenjohtajana toimivan Reinikaisen intohimo aikuisopiskelua kohtaan on vienyt hänet useiden tutkintojen läpi, ja viimeisin hänen projekteistaan on pro gradu -työ, joka käsittelee kohtuullisia mukautuksia työpaikoilla työoikeudellisesta näkökulmasta.

Kohtuulliset mukautukset työpaikalla

Yhdenvertaisuuslain 15. pykälä velvoittaa työnantajia järjestämään mukautuksia vammaisille henkilöille, jotta he voivat työllistyä ja edetä urallaan yhdenvertaisesti muiden työntekijöiden kanssa. Kohtuulliset mukautukset työpaikalla kohdistuvat ensisijaisesti työympäristön ja työolojen järjestelyihin.

-          Esimerkiksi vammainen vastaa omista vapaa-aikana tarvitsemistaan apuvälineistä, kun taas työnantajan velvollisuutena on varmistaa, että työpaikalla on riittävät mukautukset, kuten tekniset ratkaisut tiedon saannin helpottamiseksi ja ergonomisten työolojen varmistamiseksi. Nämä mukautukset määritellään aina yksilöllisesti vammaisen henkilön tarpeiden perusteella, Reinikainen kertoo.

Työsopimuslaissa sopimussuhteet sovitaan yleensä työsopimuksessa, mutta kohtuulliset mukautukset ovat lisäoikeuksia, joita työnantajan tulee toteuttaa, vaikka niitä ei olisi työsopimuksessa erikseen mainittu.

-          Työssäni nousee esiin se, että kohtuullisten mukautusten toteuttaminen on huonosti tunnettua työnantajien keskuudessa. Oikeuskäytäntö tai selkeät ohjeistukset eivät ole riittävän selkeitä määrittelemään, mitä pidetään kohtuullisena, Reinikainen sanoo.

Kohtuulliset mukautukset ovat aina yksilöllisiä ja riippuvat vammaisen tarpeista.

-          Esimerkiksi kuulovammaisen työpaikalle voidaan hankkia induktiosilmukka, ja pyörätuolia käyttävälle voidaan järjestää esteetön pääsy työtiloihin, Reinikainen kertoo.

Työnantajien tietämättömyys ja sen vaikutukset

Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että mukautukset voivat maksaa ja että niiden toteuttaminen on lakisääteinen velvollisuus.

-          Työnantajien tietämättömyys kohtuullisista mukautuksista johtaa usein siihen, että mukautuksia ei toteuteta eikä niiden toteuttamista edes selvitetä. Vammaisten tulee itse pyytää mukautuksia ellei mukautusten tarve ole ilmiselvä asia. Työnantaja kuitenkin usein jättää pyynnöt huomioimatta ja saattaa tällöin syyllistyä syrjintään tietämättömyyttään. Lisäksi työnantajat saattavat olettaa vammaisen tarvitsevan mukautuksia ja jättää vammaisen rekrytoimatta tai päättää työsuhteen olettamusten takia, mikä voi osaltaan johtaa vammaisen syrjintään, Reinikainen sanoo.

Vammaiset työntekijät voivat kokea monenlaista syrjintää, kuten epäasiallisia kommentteja tai kohtuullisten mukautusten eväämistä ilman perusteltua syytä. Työnantajien on tärkeää ymmärtää, että kohtuullisten mukautusten evääminen on syrjintää, ellei työnantaja pysty osoittamaan, että pyyntö on kohtuuton.

-          Syrjintä voi alkaa jo rekrytointivaiheessa, kun vammaisia ei palkata ennakkoluulojen vuoksi, Reinikainen kertoo.

Suosituksia työnantajille

Reinikainen kannustaa työnantajia tutustumaan velvollisuuksiinsa kohtuullisten mukautusten toteuttamisessa ja kouluttamaan itseään aiheesta. Työnantajien tulisi myös ottaa huomioon, että vammaiset voivat olla täysin työkykyisiä ja että heidän työllistämisensä voi tuoda työpaikalle uutta osaamista ja näkökulmia. Kohtuullisten mukautusten toteuttaminen palvelee usein kaikkia työpaikan työntekijöitä ei pelkästään vammaista henkilöä. Esimerkiksi valaistuksen toteutus näkövammaisen tarpeiden mukaan parantaa yleensä kaikkien työskentelyolosuhteita.

-          Kohtuulliset mukautukset ovat usein yksinkertaisia toimenpiteitä, jotka voivat merkittävästi parantaa vammaisten työntekijöiden mahdollisuuksia tehdä työtään tehokkaasti, Reinikainen korostaa.

Bovalliuksen apuraha on ollut merkittävä tuki Reinikaisen pro gradun tekemisessä. Apuraha ei ole vain taloudellinen tuki, vaan se myös kuvastaa arvostusta gradun aihetta kohtaan.

-          Haluan kiittää Bovalliusta apurahasta, joka on auttanut minua viemään tärkeän aiheen eteenpäin, Reinikainen sanoo.

Kuvassa Bovallius-säätiön apurahan saaja Taru Reinikainen

Kuvateksti: Pieksämäellä merkonomiopintoja suorittava Juha on kesätöissä  Jyväskylän Spesia Puodissa

Kuvassa Maria Kursi ja Petra Juva

Näin syntyi idea turvallisuusviuhkasta, jonka toteuttamiseen Bovallius myönsi apurahan.

Elämässä ja arjessa tulee vastaan ongelmatilanteita, joissa on tärkeää saada apua välittömästi. Jos yhteinen kieli puuttuu, voi avunsaaminen olla haastavaa akuutissa tilanteessa. Tähän ongelmaan Kuurojen kansanopiston Petra Juva ja Maria Kursi lähtivät etsimään ratkaisua. Juva kertoo idean alkulähteestä.

-       Turvallisuusmateriaalia ei ole juurikaan saatavilla visuaalisessa muodossa tai selkoviitottuna. Miten esimerkiksi kuurot tai heikon kielitaidon omaavat henkilöt voivat hakea apua nopeasti tilanteen tullen?

Ratkaisuksi kehitettiin turvallisuusviuhka. Viuhkan liuskoissa on kuvia erilaisista hätätilanteista, kuten tulipalosta, sähköiskusta tai ryöstöstä sekä lyhyt, tilannetta kuvaava teksti. Kääntöpuolelta löytyy QR-koodi, jonka skannaamalla puhelimeen aukeaa viittomakieliset ohjeet kyseisen tilanteen varalle. Kursi kertoo viuhkan olevan kätevä apu arkisiin tilanteisiin.

-       Et voi mennä kadulla kysymään apua tai soittaa hätänumeroon nähdessäsi talon palavan, jos ei ole yhteistä kieltä. Viuhkan avulla ohjeistamme, miten tällaisissa tilanteissa voi pyytää apua ohikulkijalta yhteisen kielen puutteesta huolimatta.

Turvallisuusviuhkoja tehtäessä on ajateltu kuuroja ihmisiä, mutta viuhkoista on hyötyä monille muillekin. Kursi kertoo viittomakielisen yhteisön olevan moninainen.

-       On esimerkiksi maahanmuuttajia, jotka eivät osaa kirjoittaa tai lukea, ja heille viuhka on hyödyllinen. Meiltä löytyy myös suomalaisia kuuroja, joilla erinäisistä syistä kirjoitetun tekstin taito on heikko, joten viuhka palvelee myös heitä.

Viuhkat lisäävät elämänhallinnan tunnetta

Turvallisuusviuhkoja on jaettu opiskelijoille Kuurojen kansanopistossa. Viuhkoja on jo nyt painettu satoja kappaleita, ja niitä painetaan tarpeen mukaan lisää. Kursi kertoo turvallisuusviuhkojen tarpeen olevan jatkuva.

-       Suomeen tulee jatkuvasti lisää kuuroja henkilöitä. Ensimmäisen pakolaisaallon aikana viuhka olisi ollut todella tärkeä, emmekä voi ennustaa, kuinka paljon viuhkoista hyötyviä henkilöitä tulevaisuudessa tulee.

Koska viuhkat sopivat kuurojen lisäksi myös kuuleville, kysyntä viuhkoilla on kovaa.

-       Viuhkoille on aina tarvetta. Jos tilaamme niitä uuden erän, voimme samalla tehdä niihin päivitystyötä ja lisätä erilaisia tilanteita kortteihin. Kuuntelemme opiskelijoidemme tarpeita ja jatkokehitämme viuhkaa tarpeisiin sopivaksi.

Turvallisuusviuhkojen materiaalit ovat Kuurojen kansanopiston nettisivuilla kaikkien saatavilla, jotta mahdollisimman moni hyötyisi niistä.

Viuhkojen suunnittelusta ja toteutuksesta ylijääneet rahat käytettiin lisäkoulutukseen.

-       Järjestimme neljän tunnin hätäensiapukoulutusta opiskelijoille viime vuoden keväänä. Siellä kävimme läpi, mitä tehdä hätäensiapua annettaessa.

Kursi ja Juva kiittelevät molemmat Bovalliusta saamastaan apurahasta.

-       Tämä on todella hieno mahdollisuus meille. Olemme kiitollisia, että saimme rahoituksen, jonka avulla järjestimme koulutuksen ja tuotimme konkreettiset viuhkat. Ilman rahaa tätä ei olisi voinut toteuttaa. Viuhkat lisäävät opiskelijoiden turvallisuuden ja elämänhallinnan tunnetta.

Kuvassa Mika Tammilehto